Paljastava syyttävä sormi

Kaijan jakamaa

Tulee ajatus, että kaikki kohtaamani ihmiset on jollain lailla vaikuttanut minuun. Se on huikea juttu ja tärkeä nähdä. Ja se, kuinka minä itse jätän jälkiä ja vaikutan tai teen vaikutuksen kanssaihmisiin. Minkälaisen, se on minun vastuulla.

Syyttävä sormi sylkee poltavaa säteilyä

Muistan kun huomasin osoittavani syyttävällä sormella äitiä, isää, kumppania, siskoa, olosuhteita. Tuntuu, että syytin muita aina silloin kun asiat meni pieleen tai ei niin kuin minä halusin tai niin kuin minulta odotettiin. Kunnes eräällä itkukävelyllä näin että kun etusormi osoitti toista, osoitti kolme minua itseä. Siitä tuli minulle työkalu, joka on kätevästi aina matkassa muistuttamassa.

Tämän oivalluksen myötä aloin ottamaan peilin yhä useammin omaan käteeni. Se muutti tavallaan kaiken päälaelleen. Astuin itsetuntemuksen, henkisen kasvun ja vastuunottamisen polulle. Toisten virheiden mielessä pyörittely kääntyi niin että aloin näkemään nuo virheet itsessäni, valheeni ja valehtelut, oman osuuteni kurjuuteeni, kaikkeen siihen näytelmään, jossa elin. Siinä opin samalla, että minun tehtävä on opetella ottamaan vastuu loppujen lopuksi kaikesta siitä mitä elämässäni tapahtuu; miten asennoidun; olenko rehellinen; mitä ajattelen, miten ja mitä näen toisissa ihmisissä. Ymmärsin ensikirpaisun jälkeen, että se mikä hänessä minua ärsyttää on minussa itsessäni. Tämä jos mikä nopeuttaa tätä selvitystyötä, karmasta vapautumista.  

Huomasin, että vastuun ottaminen, oman osuuteni näkeminen kurjuuteeni, antoi sisäistä voimaa, selkärankaa. Se oli tie totuuteen ja vapauteen, jota sieluni kaipasi. Minun ainoaksi tehtäväksi jää ottaa vastuu ja tehdä se mikä täytyy; nähdä totuus ja tehdä muutos omassa itsessäni sekä tutkia ajatukset, mihin olin antanut itseni uskoa ja päästää kaikesta irti.


Reijolla nousi tästä Richar Bach'n ajatus:
" Jollet tahdo olla opettaja, häivy tältä planeetalta!"

Tämä takrkoitta, että me hejastetaan toisillemme kokoajan ja aina jotakin kun me olemme näkysällä.