Avoimuus kumppanuudessa

 

Uskallanko kertoa kaikki?

 

Me ollaan Reijon kanssa annettu itsellmme mahdollisuus olla radikaalin rehellisiä ensimmäisestä hetkestä tähän hetkeen. Me aloitettiin suhteemme siitä, että tässä ei salattu mitään eikä lähdetä roolipeleihin Se on saanut entistä enemmän voimaa ja se on näyttänyt kuinka merkittävästä asiasta on kyse. Avoimuus, rehellisyys ja läpinäkyvyys jakamisessa on laajentanut ja vienyt meitä valtavan isoin askelein eteenpäin itsetuntemuksessa vapauttaen vanhat opitut epäterveet ajatustavat ja toimintamallit. Mielessä ja alitajunnassa olevista taakoista on voinut päästää irti helposti. Riistiriitainen tila sisimmässä sairastuttaa ja omassa päässä asioiden pyörittäminen ei johda mihinkään, se tekee mielipuoliseksi. 

 

 - Avoimuuden ja haavoittuvuuden voi valita - 

 

Kaiken ajatusten jakamien ei ollut alussa helppoa. Tuli usein jätettyä jotain seuraavaan kertaan, mutta sallivuuden energiassa myös ujostettavien ja hirvittävien asioiden jakamisesta tuli pian luonnollista. Avoimuuden ylläpitämisen helppouteen vaikutti varmasti myös se, että kumpikaan meistä ei etsinyt parisuhdetta tai kumppania. Sellaiseen liittyvät odotukset ja jännitteet oli kokonaan pois, vanhoja malleja puhua ja sulkeutua ei tarvittu. Pääsimme heti harjoittelemaan syvästi kaipaamaamme mitään pelkäämätöntä vapaata vuorovaikutusta. 

 

Vapaana haluamisista ja odotuksista

Entistiä erityisiä ihmissuhteitamme muitsellessamme ymmmärsimme, että jos toiselta haluaa ja odottaa jotain, niin silloin rehelliseen avoimuuteen alkaa heti tulla esteitä. Meillä kummallakaan ei ollut haluamisia eikä odotuksia. Vapaus joka suhteessa oli läsnä ja nousi johtotähdeksemme. Vapauden olemassaoloa tai sen puutetta kuuntelin ja kuuntelen edelleen herkällä korvalla. Jos huomaan pitäväni kiinni, kerron siitä. Silloin se mistä pidän kiinni pääsee luontojaan vapautumaan. Se on antanut tilaa itselle ja toiselle olla sitä mitä on ja vahvistanutr luottamusta. 

 

Pahin pelko saa tulla esiin

Kun jaan kysymyksen, jota pähkäilen tai esiin tulee jokin ei niin hyvä piirre, tuo ei niin hyvä tai paheksuttava asia pienenee saman tien. Huomaan, että se oli kuvitelmaa tai olen luullut, että jos paljastan jonkin salaisuuden tai hävettävän asian niin minut hylätään tai joudun kokemaan pahiman pelkoni, sen ettei minua rakasteta. Joka kerta saan kokea ihmeen kun jaan juuri sen vaikeimmalta tuntuvan ajatuksen tai asian. Mielessä pyörineen ongelman lamaannuttava vaikutus häviää. Kehon jännitys poistuu ja mieli vapautuu. Häpeän tai syyllisyyden paljastaminen muuttuu päälaelleen, myötätunnoksi. 

 

Kysyn nolostumatta Sinulta jos en ymmärrä

Erään aamun tutkimuksena ja oli tehtävä kysyä itseltä; Milloin koen vastustusta?
Olin jumissa tämän vastustus sanan kanssa. Kerroin Reijolle, että en ymmärrä mitä sana tarkoittaa ja pyysin kertomaan, mitä hänelle tulee mieleen? Silloin Reijo esitti muutaman avaavan kysymyksen: Mikä sinua pelottaa, mitä epäilen ja mistä pidän kiinni?

Avoimessa vuorovaikutuksessa tapahtuu puhuminen kuin vuorovirran liikettä. Toisen sanominen tai hyvä kysymys avaa toiselle jotain ja toisen sanominen toiselle. Siinä on aina läsnä anteeksiannon ulottuvuus ja haavoittuvana olemisen mahdollisuus. Ei tarvitse suojata itseä ja tekeytyä suojien kautta joksikin mitä me emme oikeasti ole. Suojat estää näkemästä ehdollistumia, ajatuskuvioita, joita olemme mieleemme rakentaneet, esimerkiksi siitä minkälainen minun pitäisi olla. Avoimuus purkaa kaikkein tehokkaimmalla tavalla harhakuvitelmia. On parantavaa kun ei tarvitse tekeytyä joksikin eikä rooleja näytellä.

 

Haavoittuvuuden pelon seurauksia

Menneisyydessä on paljon kokemuksia siitä, mitä tapahtuu kun olen näyttänyt heikkouteni, että en osannut, tein väärin tai en pärjännyt jossakin. Jotta minua ei arvosteltaisi, rangaistaisi, loukattaisi tai hylättäisi opin peittelemään, hylkäämään itseni, näyttelemään erilaisia rooleja lapsesta asti. Opitut mallit, esimerkiksi osaan, pystyn ja voin tai en voi roolit viemme tiedostamattamme parisuhteeseen, koska niistä on tullut osa itseä, identiteettiä.

 

 - On ihanaa kun voin kertoa toiselle, että nyt mokasin ja pyytää auttamaan, jos en ymmärrä. - 

 

Se on terapeuttista. Se on parantavaa. Sisäinen hauraus, epävarmuus, joka on kehittynyt arvostelun ja tuomitsemisen kulttuurin alla häviää tässä avoimuudessa kuin taikaiskusta. Uskaltaessani olla haavoittuva ja avoin, huomaan että minulla on lupa olla tämmöinen. Kun saan olla tässä tällainen kuin olen, alan näkemään, että en olekaan niin kauhea, surkea kuin olen kuvitellut olevani. Enkä enää pelkää että tulen hylätyksi. Nousen esiin uutena täynnä omaa voimaa kuin Feenix-lintu tuhkasta.

 

 

Kuulluksituleminen antaa kunnioituksen kokemisen

Kokemuksesta, että saan puhua asiani keskeytyksettä loppuun synnyttää tunteen kunnioituksesta. Koen että sinä kunnioitat minua kun kuuntelet minua. Sen myötä alan kunnioittamaan itseäni, näkemään selkeämmin ja kuulemaan omia ajatuksia, tunteita ja totuutta, joka ilmentyy tässä kohtaa tällaisena. Huomaan kuinka olen alkanut kuuntelemaan omia ajatuksiani avoimella ja positiivisella asenteella. Ei heti arvostellen, syyttäen tai syyllistäen eikä ajatellen, että aina joku muu tietää paremmin kuin minä. Sen seurauksena alan kuunnella myös muita ilman suodattimia. 
Radikaalissa rehellisyydessä, avoimessa jakamisessa löytyy kunnioitus toisen elämää kohtaan ja varauksellisuus, joka on pelkoa, katoaa väliltämme.

 

- Koen vapauden kun tuon pahimman pelkoni näkyville  -

 

Kaikki maailmassa oleva muuttuu

On vapauttavaa tietää, että sen minkä tällä kertaa totuudeksi koen voi muuttua. Kun pienenkin asian saa tuoda esille voi se paljastaa koko elämän mittaisen ketjun. Ihme voi tapahtua silloin kun jokin asia saa tulla vapaana esille. Tarina, väärä mielikuva, luulot häviää kuin taikaiskusta, savuna ilmaan. Siinä vanha kiinni pidetty pelkoenergia katoaa. Asiat joita olen aiemmin todeksi luullut saa muuttua ja valheet häviää savuna ilmaan. Sillä tavalla siinä käy kuten Kaijan arvottomuus kirjoituksessa. 

Tämä löytyy livenä videolla.